Kuuntelen Kerkko Koskista kämppiksen Spotifylla ja helisen itelleni. Kumma, että kun on nälkä, kestää kaks tuntia ennen kuin sen voileivän jaksaa tehdä. Ne läksyt, joita ajattelin kerrankin aloittaa ajoissa, ovat yhä aloittamatta. Sama koskee luentopäiväkirjoja, tenttiin lukua, kynsien leikkuuta, kutomista, leffan vuokraamista jne.

Ärsyttää! Viime päivinä ollaan todettu kaverin kanssa, että jokaikinen silmät epäluonnollisen auki yliopiston käytävillä kuljeskeleva hyypiö on ottanu niitä älypillereitä, joilla hoidetaan ADHD:ta, Alzheimeria, yökastelua ja mitä kaikkea, niin aivan, ylioppineiden AIKAANSAAMATTOMUUTTA ja KESKITTYMISHÄIRIÖITÄ. Niin, tutkijatkin napsivat niitä ennen konferensseja ja dead lineja. Eikö tämä ole mennyt ihan ihmeelliseksi? Että ärsyttää, ihan kaikki, isosilmät!

Enkä lenkille mene vahingossakaan, en. Siellähän saattais vaikka piristyä! Mieluummin laulan Kasakkapartiota, Ida Marian lauluja ja jotain omia. Lämmitän kaakaomukillista kolmatta kertaa mikroaaltouunissa, koska unohdan ottaa sen ennen kuin se on jäähtynyt.

Pahinta on, että luulen tietäväni, mikä mun ongelmaan auttaisi.

Räyhäämisen voin jättää niille, jotka sitä osaa tehdä hedelmällisemmin.

Itselleni (osin muillekin) sättimisen voisin vaihtaa vaikkapa kuntoiluun! Kas!

Ne hetket, joina ei kestä kuunnella muiden ajatuksia vaan haluaa hautautua omaan maailmaan, voisi käyttää luomiseen.

Ne hetket, jotka käytän naama kiinni naamakirjassa, voisin pyhittää jalolle opiskelulle ja sille jonninjoutavalle mutta virkistävälle akateemisuudelle.


Musiikkia livenä, elokuvia halvalla, olutta sopivassa suhteessa ja avantouintia, niillä on mun kevätpipo löysennetty. Näin kissoista unta.



Kissoille on kehitetty niinkin hyvä pönttö kuin Litter Kwitter! Kuulin tästä työkaverilta.
http://www.litterkwitter.com.au/en/index.php




Viikonlopuks on suunnitelmissa kirkkokierrosta, jolla tutustutaan Tampereen kirkkoihin, miesten tekemää ruokaa, esitelmien tekemistä, omaa rauhaa ja kainalopaikkaa. Sopii varmasti.