Istutaan nettiluokassa. Praha ja Tšekin moottoritiet menevät sekaisin kun yhtäkkiä alkaa sataa lunta 10 cm tunnissa. Kulutan lomapäivääni tietokoneella, leffassa en ole käynyt enkä kirjahyllyjä ole siivonnut. Eilen makasin sängyssä koko päivän ja luin F. E. Sillanpään Elämä ja aurinkoa. Se on aika hyvä, se kuvailee kesää ja nuoria ja siinä on hassua tajunnan virtaa. Tykkään kun en ole sopinut menoja ja tekemistä kenenkään kanssa, vaikka kuulostaakin yksinäiseltä, se on silti aika rentouttavaa. Joskus kauppareissu tai kävelylenkki toisaalta vois ehkäistä mökkihöperyydeltä.
Minä vaan laiskottelen(ansaitusti tai ei)ja Milan juoksee uusiin työtarjouksiin. Se menee Moraviaan tulkkaamaan metsäkonefirman edustajaa ja tää lumentulo helpottaa sitä reissua älyttömästi. Tšekki talvella ei ole sama kuin Suomi talvella. Nyt ymmärrän, miksi moni ulkomaalainen luulee, ettei Suomessa voi tehdä mitään, kun on talvi: lunta, pimeää ja kylmää, eihän silloin mikään voi toimia.
Oli täällä se myrskykin. Se, joka tappoi neljä ihmistä seurauksillaan, se, joka merkittiin tšekin historian pahimmaksi. Milloin ihmiset suurempina joukkoina alkavat tehdä vähän enemmän ympäristön hyväksi, on ikuiskysymys. Ja kun minä olen melkein yhtä huono kuin he.

odotan jo Suomeen menoa(vaikka Tšekki nyt yrittääkin leikkiä Suomen säätä), sehän on ihan kohta, 1.2. Kahden viikon ajan aion saunoa, istua junassa, silittää kissoja ja nähdä tuttua ja tuttuja. Ja aika varmasti jo ekan viikon jälkeen tekee mieli takaisin.

Hehe
kyllä mä oon tyytyväinen, että yritän jäädä kevääksi.
Mitäs mä sitten elämälläni tekisin, kun pitäis opiskella Tampereella enkä tietäis, mitä.

Eksyksissä.