Mitä kevät oikein minusta haluaa?

Toisinaan tuntuu että kuka tahansa muu tietäisi minua paremmin, mitä mun elämälläni pitäisi tehdä. Onneksi olen luultavasti väärässä. Viime viikkojen aikana en ole ehtinyt tehdä mitään normaalia. Koko opiskeluaikani on itseasiassa ollut kovin epätasaista ja -tavallista. Voin olla nytkin väärässä. Ehkä yllättävän moni ihminen ihmettelee: mitä minä täällä oikein teen?


Moni ongelmalta näyttävä asia osoittautuu pikkuseikaksi ja päinvastoin. Usein olen päässyt helpommalla kuin olen ensiksi osannut odottaa. Tentit pitäisi nähdä mukavina kirjoittelutehtävinä, esseet päiväkirjoina, esiintymiset - no, niitä en onneks usein joudu pitämään. Muitakin haasteita on kuin yliopistolla tapahtuvat, nimittäin oma laiskuus. Olen kova nauttimaan asioista ajan kanssa ja se tuppaa menemään haaveiluksi. Haaveilu on peitenimi sille olotilalle, kun ei saa tehtyä mitään eikä edes kovasti yritä. Ei ole tärkeää tällöin myöskään miellyttää ketään(ehkä) ja sekin voi olla vallan tervettä. Nythän näet pysähtyminen ja itsensä näköisten elämäkertojen rakentelu on pop, kannattaa ottaa trendistä kaikki irti ja esittää rentoa. Lopulta ehkä oppiikin rennoksi vaikka aluksi mielessä pyörisikin: olet laiska, olet tyhmä, olet saamaton.

Ei ole helppoa. Ensin ajetaan suorittamaan ja sitten suoritetaan leppoisuutta. Ainahan se on ollut jossain mielessä näin. Se, joka näkee vuoret ikkunastaan joka päivä, kaipaa ehkä meren rannalle. Jos ei kaipaa, on oltava jotenkin poikkeuksellinen. Ehkä naisten(kin) lehdissä onneaan sirittävät naiset ja yhä enemmän myös miehet ovat vain hyvällä asenteella liikenteessä. Nappaa se, ja se on sinun.

Voit saada kaiken. Voit olla se, joka haluat. Vaikka ihmiset pyrkivät muuttamaan itseään tietoisesti, moni on haastatteluissa todennut, ettei haluaisi olla kukaan muu kuin on. Joku muu taas sanoo, että aikamme on kovin yksilökeskeistä.

Aurinko paistaa likaisen, kevätpesua odottavan ikkunan läpi ja muistuttaa asioista, jotka eivät muutu. Aika on yksi niistä. Aion tehdä kouluhommia, käydä kirjastossa ja ehkä kokata jotain hyvää. Valokuvaus- ja terassikautta, maalailua, kevätsiivousta, lukukokemuksia ja naurattavaa viihdettä (Pokka pitää, mm.) odotellessa on hyvä esimerkiksi vähän venytellä jumittuneita hartioita ja niskaa.

Kyllä se kevät tulee, tuleekin.