Tänään on kaunis ilma ja rahat lopussa. Hommia rästiintyy, mutta ne eivät olekaan kovin tärkeitä. Oli yksi tunti kielioppia. Sitä ennen olin Milanin ja niiden äidin kanssa Kasvitieteellisessä puutarhassa ja perhosnäyttelyssä. Sitten syötiin ja koulumatkalla haettiin Milanin kanssa minileipomosta kakkupalat. Aina pitää saada hyvyyksiä. Olen kuullut tuon lauseen jostain läheltä usein. Olen päättämäisilläni, menenkö 5.6. Placebon keikalle Brnohon vai Helsingin yliopiston etelä- ja länsislaavilaisten kielten pääsykokeisiin. Siitä tietysti riippuu, milloin tulen Suomeen. Ei liene tarpeellista mainita, että se riippuu myös rahasta. Töihin pitää mennä. En odota sitä.

Prahassa viidyn. Tai koko Tshekeissä. Kerron joskus myöhemmin, mitä kaikkea on tehty.

Oltiin Bílá horassa, Kutná horassa ja viikonloppuna ehkä mennään ulkoilualue Divoká Šárkaan. Hihii.

"Onks vielä kauan?"

Pään pudistus. Kirjaudun ulos koneelta.